Sunnuntaina pääsivät molemmat koiruudet Ruukin heppamaneesille. Lämmittelylenkin ja tokottelutuokion jälkeen suunnattiin Äppön kans itsenäisen harjoittelun pisteelle, jossa oli aita-pussi-aita-pätkä jolla kikkailimme niitä näitä mukavalla fiiliksellä. Yksinäiseen putkeen tehtiin irtaantumisharjoituksia sekä nollakulman menemisiä. Irtaantumisharkat meni ihan kirjaimellisesti putkeen, mutta nollakulmista menemisissä Äppölle piti vääntää rautalankamallia kun meinas alkuun tulla kohtalaisen komeita hyppyjä yli putken =) Piian ohjaamassa treenissä tehtiin aluksi tunnelmaan viritys-harjoitus radalla, jossa selkeän U.n mallisen radan pätkän muodostivat aita-aita-A-putki-puomi-aita. Meille tällainen tunnelmaan virítysharjoitus on oikein oivallinen ja ihan mukavaan vauhtiin ratapätkällä päästiin. A:n ylösmenokontakti mennään tätä nykyä riskirajoilla ja sen kuntoon tuunaaminen laitettiin suunnitteluasteelle. Selkeän radan jälkeen otettiin huomattavasti kimurampia radan pätkiä, joissa ohjaustaitoja koeteltiin ja yhteistuumin etsittiin sopivia ratkaisuja koirakkokohtaisesti. Viritysharjoituksessa käytin loppupalkkana herkkukippoa joka jäi Äppölle päälle ja koiruus ehti esteiden välillä katselemaan sinnesun tänne (tais etsiskellä namikippoa silmillään rata-alueelta). Ohjauksen jämäköittäminen ja äänellä tsemppaus sai ihmeitä aikaan ja muualle vilkuilu jäi siihen paikkaan. Ihan hyvillä fiiliksillä jäädään nyt Äppön kanssa liitotauolle vähintäänkin loppuvuodeksi.

Mukaan päässyt Sotta oli intoa täynnällänsä eikä meinannut oikein nahoissaan pysyä. Toisista koirista ja ohjaajista Sotta ei sen kummemmin piittaa, keskittymisvaikeudet kohdistuvat minuun, jonka ympärillä Sotta hösöttää ja kouhottaa. Alun keskittymisvaikeudet voitettuamme huristeltiin aita-pussi-aita-harjoitusta, jolla Sotta irtaantui hyvin ja pussilla tehtiin hienosti onnistuneita takaaleikkauksia. Koirakerhon putkien sisälmykset puhdistettiin mastiffin ruholla suurella antaumuksella. Piian ohjauspisteessä käytiin tekemässä pieni ratapätkä, jolla Sotta ens alkuun ujosteli uutta A:ta, mutta selvitti sen ohjaajan tuella. Rata meni sellaisella rantajatsiletkeydellä, hitaasti ja huumorilla jammaillen. Liitoharjoitusten välillä harjoiteltiin tottiksen perusteita (perusasentoa sivulla, maahanmenoja, paikallaoloa, luoksetuloa) ja leikittiin narupallolla.

Tiistaina oli kilpatokoryhmän viimeinen kerta ja alokasluokan liikkeet suoritettiin kokeenomaisesti Minnan toimiessa liikkurina. Luoksepäästävyys ja paikallaolo menivät moitteetta. Seuraaminen sujui mukavasti, vain parissa kohdassa olisi saanut olla tiiviimpää. Seisominen ja luoksetulo nappisuorituksia, samoin maahanmeno. Hypyn jälkeinen seisahtuminen tuli pienellä viiveellä ja ihmetellen, mutta tuli kuitennii. Lähtöpassit kokeisiin saatiin joten tarttee varmaan Äppön saikkuloman jälkeen alkaa tutkailemaan tokokoekalenteria sillä silmällä.