Maanantaina ajeltiin perinteisesti Raahen Käpälämäkeen treenien merkeissä. Paikalle saavuin hyvissä ajoin kun kenttä oli vielä tyhjillään. Aurinko paistaa, kamera on mukana ja Sottan kasvattaja on esittänyt toivomuksen saada kuvia Sottasta joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Sähläsin ja säätelin aikani, mutta hommasta ei tullut kyllä yhtikäs mitään. Vallaton nuori mastiffineito antaa odottaa vielä poseerauskuviaan.
Tää valokuvaus on niin syvältä niin syvältä...
Kamera heitettiin nurkkaan ja alettiin tottistella Sottan kanssa ja johan tuli koiraan eloa. Tennispallojen perässä mentiin täyttä mastiffiloikkaa ja nakin persolla harjoiteltiin perusasennossa tarkkana olemista. Tohkeissaan, niin tohkeissaan on Sotta näistä puuhista, että ei voi muuta kuin ihmetellä ja iloita.
Ennen agituntia ehdittiin vielä tottistella Äppön kanssa. Eteenmeno ja noutoja otettiin. Eteenmeno oli kelvollinen, samoin tasamaanoudot, mutta hyppynoudon ja esteen yli noudon takaisin tulot tökki. Pienten apujen (rohkaisujen) turvin homma onnistuu, mutta tarttis kyllä saada homma toimimaan muutenkin.
Agiliitotunnin tämän illan ohjelmaksi ohjukset olivat suunnitelleet kilpailemisen harjoittelun ja kentälle tehtiin ihan oikea rata, jonka koukeroista löytyi (muistia penkomalla) ainakin aita, aita, putki, aita, muuri, aita, aita, A, aita, putki, estesarja (aita, aita, rengas), putki, aita, aita, puomi, putki ja maaliaita. Rataan tutustuttiin huolella ja yritin järkeillä ohjausta ja samalla muistaa estejärjestyksen (ihan liikaa liikkuvia osia tähän päähän). Päätin kokeilla Äppön kanssa koko radan läpiviemistä ja niin lähdettiin baanalle sillä seurauksella, että Äppö lönkötteli radan etanavauhtia läpi, viimeiseltä putkelta ehti jopa peruuttaa takaisin haistaessaan kentällä makkarasiipaleen. Juu ei tullut tuossa vaudissa kontaktivirheitä ja yllättäin rimat pysyivät paikoillaan. Ei ollut muuten ongelmaa muistaa estejärjestystä, tosin meidän vauhdilla estenumerotkin olisi helposti ehtinyt katsastaa ; ) Voi helevata mitä laamailumenoa!
Kaikenlaisia kommervenkkejä ja kompastuskiviä löytyi matkalta eikä läheskään aina tullut valittua sitä optimaalisinta ohjaustyyliä joten kilpaharjoittelun jälkeen käytiin yhdessä läpi erilaisia ohjausvaihtoehtoja radalla ja sen jälkeen tietty kokeiltiin taitojamme käytännössä. Ennen suoritustamme virittelin ja lämmittelin Äppön dieselmoottoria ja omaa asennetta vetoleikein ja seuraavalle radan pätkälle saatiin tassuihin ja töppösiin ihan eri tahti ja ohjaajakin onnistui siinä vauhdissa koheltamaan ja viemään koiran väärälle aidalle, mutta väliäkö sillä kun asenne oli kohillaan =)
Liitelytreenien jälkeen käytiin vielä Sottusen kanssa hengailemassa ja osallistuttiin Aksun apukouluunkin häirikönti- ja kuunteluoppilaina. Oltiin Sottan kans Aksulle paikallamakuuseurana ja häiriköintiyleisönä.
Tiistaitottistelua
Pum-pum sano pyssy Äppön seuratessa ja Äppö se vaan jatko seuraamista =))))) Tämä tapahtui eilen ja olen kyllä helpottunut ja tyytyväinen. Kokonaisuudessaa tämä laukauksiin reagointiepisodi on kuitenkin lamaannuttanut Äppön tottisteluvirettä ja hallinnut minun ajatuksiani kohtuuttomasti joten päädyimme siirtämään kokeisiin menemisen ensi kaudelle. Periksi ei anneta ja töitä tehdään jotta homma saadaan pelittämään.
Sottakin pääsi kentälle loikkimaan pallojen perään, tekemään keskittynyttä perusasentoa ja luoksetulon, josta palkkana sapuska. Kanssatreenaajia huvitti ja ihastutti jättiläisen innostuneisuus ja leikkisyys. Sottan kanssa touhuamisesta on totisuus kaukana ;-)
Kommentit