Takana alaosaston järjestämä koulutusleiri (29.5-1.6) – koulutusanti oli huippuluokkaa ja sen lisäksi oli hulvattoman hauskaa leireillä hyvien tyyppien kera =) Kouluttajaksi olimme leirille saaneet lahtelaisen Vartiaisen Janin, joka jaksoi painaa pitkiä päiviä opastaessaan meitä koiran ohjaajia toimimaan ja viemään koiriamme eteenpäin.

Kuten etukäteen jo pähkäilinkin niin minun ja Äppösen hommailuista paistoi läpi paikallaan junnaaminen. Aivan liian pitkään ollaan tottisteltu ilman kriittistä ja asioihin puuttuvaa koutsia/yleisöä. Tottistelusta oli tullut kaavamaista kun sen pitäisi olla motivoivaa, palkitsevaa ja yllätyksellistä. Teknisesti koira osaa paljon, mutta se "palo" tehdä juttuja puuttuu. Viime kesän lopun leirin jälkeen se palo löytyi ja loppukesästä/syksyllä motivaatioasiat oli vielä kohdillaan. Talven ja kevään aikana olen sitten onnistuneesti lannistanut koiran motivaatiota erityisesti tottiksessa. Entiseen malliin tehdyn näytöstottistelun jälkeen latattiin treeniliivin tasku nakeilla ja aloitettiin "saa haluta"-harjoitukset – nakki "eli" eli nakilla leikitettiin ja Äppö sai jahdata nakkia keinolla millä hyvänsä. Onnistuneista "saa haluta"-leikeistä dokumenttina ovat kymmenet mustelmat reisissäni. "Ei haittaa vaikka tekee kipeää!" ;-) Leirin aikana keskityttiin seuraamiseen ja erityisesti käännösten napakoitumiseen sekä nopean maahanmenon harjoitteluun. Aina ennen treeniä koira leikitettiin nakilla vireeseen ja sitten mentiin. Jatkuvasti minua jouduttiin huomauttamaan luonnottomasta "kanki"kävelystäni sekä väärään kohtaan palkkaamisesta. Nämä vaativat nyt erityistä työstämistä ajatuksen kanssa. Maahanmenoharjoituksissa palkkaustekniikka (napakka nakkaus suorin vartaloin) ja ajoitus tökki, kaiken tämän lisäksi ei mennyt jakeluun, että voisin katsomalla varmistaa koiran menneen kokonaisuudessaan maahan. Ääliö, mikä ääliö! Leirillä Äppö saatiin jotenkuten sytytettyä, mutta ohjaajan työstäminen vaatii kyllä pitkäjänteistä harjoitusta. Lupaan tehdä hartaasti töitä tottisasioiden eteen.

Seurataan

ja halutaan ;-)

Kiitokset kuvista Megelle!

Hakumetsällä jatkettiin motivaation etsintää. Kehuja saatiin ilmaisuista, sekä rullan tuonnit että näytöt olivat varmat ja selkeät. Hakemiseen tarvitaan enemmän päämäärää, harjoituksiin yllätyksellisyyttä ja yllätys, yllätys halukkuutta ;-)

Lähetystilanne

Näyttö

Hakuilukuvauskiitokset Sannalle!

Nämä ohjeistukset kun mm. muistaisi niin eiköhän se siitä... motivaatio löydy ainakin joiltan osin ;-) Isosti paljon kiitoksia leiristä taitavalle ja pitkäpinnaiselle ohjaajalle, järjestäjä Katille ja hulvattomalle leiriporukalle, jolla oli asennetta ja hauskanpitotaitoa =)

Kotioloissa ollaan Äppösen kanssa vietetty sinkkuelämää poikien matkatessa Imatralle perjantaina. Täytyy tunnustaa, että leppoisan mukavaa on ollunna. Joonatan soitti eilen ja kehui heittäneensä talviturkkinsa Saimaaseen. Mitä ilmeisimmin kylmää on vesi ollut kun iskä ja ukki eivät ole veteen uskaltautuneet, vain Joonatan ja Sotta ovat pulikoineet.

Sammaltiellä Äppösen kanssa elellään sinkkutyttöinä ja nautitaan kesän alusta ja rauhasta keskiviikkoon asti, jolloin pojat ja Sotta kotiutuvat.