Viime viikonloppuna ihailtiin Rokuan maisemia porukalla lenkkeillen. Raikas syyssää hemmotteli meitä ja tahditti askelia reippaaseen menoon. Alkumatkasta hortoiltiin ja vahingossa oikastiin nelisen kilometriä, joten kokonainen Keisarinkierros jäi vielä löytymäti. Ensi keväänä päätettiin siis jälleen lähteä Keisarin etsintään. Kyllä tuo pulssi tosin ihan kivasti nousi 17 kilsan patikoimisellakin . Se on vaan jännä juttu, että yhdessä kävellessä nuo kilometrit tuntuvat taittuvan niin mahdottoman nopeasti. Ehdottoman hyvä tapa treffata ystäviään ja vaihtaa kuulumisia. Mahtava reissu oli taas, Isot Kiitokset siitä mainioille kanssapatikoijille! Pari päivää reissu tuntui jaloissa ja ylösnousemiset olivat jokseenkin jäykänlaisia, mutta nyt sitä ois taas ihan vetreä uusiin koitoksiin

Enemmälti Rokuan kuvia täällä.

Patikoijia tauoilla:

Kaksijalkaisia kavereita

Raffe fiilistelee parkissaan

Sotta harjoittelee parkissa oloa

Muhoksen mimmit

Rikin perhepotretti

Kuten kuvista näkee, minä patikoin tällä kertaa Sotan kanssa ja hienosti mastiffilta matka taittuikin. Alussa Sotta vähän intoili, mutta ensimmäisen pikkutauon jälkeen Sotta tassutteli porukassa kuin vanhat tekijät   Hieno Sotta, saatat päästä toistekin mukaan. Edellisviikon lenkkeilyn seurauksen Äppö arkoi etutassujen anturoita ajoittain siihen malliin, että himolenkkeilijä jätettiin tällä kertaa mökille lastenlikaksi mummun ja papan kanssa. Äppö viihtyy tarvittaessa vallan hyvin sohvaperunanakin.

 Soffapottu leppuuttaa anturoitaan