Tänään meni illan huusholleeraussuunnitelmat ihan mönkään kun iltapäivällä kauppaan lähtöä tehdessäni huomasin Sottan pään olevan täynnällänsä punoittavia, ärhäkän näköisiä ja kutiavia paukamia. Soitto Kemin töihin matkaavalle Jarille ja tiedustelu tämänpäiväisestä koirain kanssa touhuilusta. Kuuluivat olleen takametsässä, mutta Jari ei ollut mitään erityistä huomannut tapahtuneen. Noh, päädyttiin Joonatanin kanssa pakkaamaan Sotta autoon kun ei tohdittu turponaamaa kotio jättää kauppareissun ajaksi. Lyhyen kauppareissun jälkeen Sottan naamari oli turvonnut entisestään ja huulet näyttivät siltä kuin ne olisi ladattu täyteen viinirypäleterttuja, myös leuka on kovasti muhkean ja pinkeän näköinen, silmät ja kuononselkä olivat myös miinoitetut paukamilla ja koko muffelinaamari helotti kuumana. Onneksemme Sotta pääsi eläinlääkärin ihmeteltäviksi ja sai kortisonipiikin, joka helpotti hieman oloa ja ulkonäköä. Reaktio tuuppas kuitenkin näyttämään sen verran rajulta, että Sottan kankkuun laitettiin lisäksi vielä lisää kortisonia jotta voidaan olla kotosalla yö huoletta. Kotimatkalla Joonatan kertoi dramaattisesta tapahtumasta puhelimessa mummulle ja papalle: " Sotalle tuli lommoja ja se sai piikin."
Mikähän nämä Sotan "lommot" naamassa selittäisi? Vaihtoehdot ovat kuulemma allerginen reaktio jollekkin syötävälle tai öttiäisten hyökkäys. Itse kallistuisin maa-ampiaisten hyökkäykseen jos se vain on mahdollista tähän aikaan vuodesta. Voin nimittäin kuvitella Sottan uteliaana tonkimassa turvallaan mättähiä ja löytämässä sieltä ärhäkän yllärin. jarin jatkohaastatteluissa kävi nimittäin ilmi, että jotain Sotta oli tonkinut ja tullut sieltä joutuin pois.
Aivan sama mistä nuot "lommot" tuli - pääasia, että Sotta muistuttaa jälleen itseään ja makoilee tuossa viereisellä sohvalla tyytyväisenä ja siloposkisena.