Neljäs agialkeiskurssitunti on takana ja into vaan yltyy ja todistetusti jotain on tullut opittuakin. Kotiläksyjä on opeteltu tunnollisesti, A:n alastulokontaktiharjoittelukin lähti sujumaan, kiitos Jossun valaisun ;-) Esteille ei olla päästy harjoittelemaan joten mielikuvitus on otettu käyttöön ja ihan kotiportailla ollaan tuota alastuloa jauhettu.
Keskiviikon tunti aloitettiin putkiharjoittelulla, jossa kolme putkea oli peräkkäin muutaman metrin välein. Äppö fanittaa putkia ja ohjautui viime kerran ohjausharjoituksissa tosi hienosti putkelle. Ajattelin, että tässäpä meille varsinainen näytön paikka ja lähdin suorittamaan tehtävää varmana sen täydellisestä onnistumisesta. Vaan kuinkas sitten kävikään... Ensimmäiseen putkeen Äppö suhahti vauhdilla eikä sitten suuntautunutkaan automaattisesti seuraavalle putkelle kuten oletin sen tekevän (ihan ilman käskyä ja silleen), itse olin tietty auttamattomasti jälkijunassa tulossa, sohin hädissäni kädelläni ja päästin suustani jonkun käskyn tapaisen ja sitä Äppö sitten yritti noudattaa loikkaamalla viistosti putken yli ja homman sinetiksi koiruus vielä hyppäsi oikein kunnon ryydloikan putken päälle. Vähänkö nolotti! Onneksi putki (joka kuulemma on kohtalaisen arvokas) säilyi tuon episodin jälkeen ehjänä eikä tarvinnut laskua pyydellä. Nöyränä tyttönä tein homman uudelleen ilman elvistelyjä, harkiten ja maltillisesti ja sehän meni sitten ihan putkeen niinkuin pitikin. Mitä tästä opimme, ei ehkä kannata olettaa  ellei ole ihan varma.
Putkihässäkän jälkeen aloitettiin umpitunneliharjoitukset ja se meni kaikilta varsin sujuvasti. Pituushypyn kertaaminen meni Äppöltä varsin mallikkaasti piiiiitkällä ja liioitellun korkealla hypyllä. Seuraavaksi mentiin hiomaan A:n alastulokontaktia. Työmaata siinä on vielä kovasti, mutta hyvällä  alulla ollaan.
Tämän kerran ohjausharjoituksena oli putki-aita-aita-aita-putki ja tähän ratamuodostelmaan käytiin oikein tutustumassa etukäteen ilman koiria. Sain kerrankin koottua itseni ja vedettiin Äppön kanssa tämä homma tosi siististi ja saatiin kovasti kehuja. Hommassa oli kuulemma ihan oikeaa agiliidon meininkiä ja meno näytti helpolta ja sujuvalta. Siistiä!
Tunnin lopuksi aloitettiin puomiharjoittelu jäljestämällä puomille tiuhaan sijoitettuja nameja. Äppö yritti ensin rynnimistä, mutta meno saatiin kuin saatiinkin rauhoitettua rauhallisin ja varmoin ottein. Puomi jätettiin hautumaan ja viimeiseksi harjoiteltiin vielä pujottelua. Halusin kokeilla verkkopujottelua, joka menikin ihan kohtuullisesti, mutta taitaa silti se viime kerran nakkikäden seuraaminen olla se meidän juttu pujotteluharjoittelussa.
Tää on kyllä mukavaa tää agility =)

Nyt mulla alko taas LOMA! Mukavaa pääsiäistä kaikille!
1395919.jpg
Äppö taitaa olla hieman hukassa, ei oikein tiedä mihin suuntaan menis niin varmuudeksi kaikki neljä koipea ja pää osoittaa eri ilmansuuntiin =)